Reko banner

Reko - neljä vuotta lähiruokailoa

Skrivet av Maria Ehrnström-Fuentes 01.09.2017 | 0 Kommentarer

Nyt on kulunut vähän yli neljä vuotta siitä, kun REKO käynnistettiin pilottihankkeena Vaasassa ja Pietarsaaressa. Neljä vuotta antaa ymmärrystä paikallisista ruokamarkkinoista. Me, jotka olemme olleet mukana alusta lähtien, olemme nähneet, kuinka idea toteutui ja nähneet, kuinka REKO-konsepti on kasvanut Me, jotka osallistuimme vuonna 2013 ensimmäiseen kokoukseen, jonka EkoNu-projekti ja Foodia järjestivät ja missä Thomas Snellman kertoi ideastaan luoda paikallisen ruokaverkoston Pohjanmaalla. Silloin ei vielä ollut selvää tulisiko ideasta jotain merkittävää. Kun Thomas innostuneesti kertoi yleisölle, mitä hän oli kokenut muutama kuukausi aiemmin Ranskan maaseudulla sijaitsevalla parkkipaikalla, hänen visionsa kohtasi monia epäileviä kysymyksiä. Ai, suoraa ruokakaupankäyntiä, onko se laillista? Toimisivatko tällaiset markkinat meillä Suomessa? Kuka oikeasti haluaisi ostaa ruokaa auton takakontista? Ja miten suurmyymälät reagoisivat tällaiseen kilpailijaan? Yleisöstä tuli illan aikana paljon kriittisiä kysymyksiä, mutta kokouksen päättyessä jotkut meistä uskoivat tästä tulevan jotain erityistä. Vaasaan luotiin suunnitteluryhmä ja puolisen vuotta myöhemmin REKO käynnistettiin ammattikoulu YA: n parkkipaikalla Vaasan keskustan ulkopuolella. Tämän jälkeen kaupankäynti perustui kirjalliseen sopimukseen, jossa varaukset tehtiin ennakkoon. Olimme allekirjoittaneet sopimukset kuukausia etukäteen, siinä huhti-toukokuun paikkeilla. Ensimmäiset tuotteet toimitettiin heinäkuun alussa suoraan tuottajalta kuluttajalle.

Picture4

On syytä muistaa, että ilman Thomaksen kontakteja paikallisiin maanviljelijöihin ja eri kehitysprojektien verkostoon, REKO ei ikinä olisi onnistunut. Skeptisimmät olivat itse suoramyynnin tuottajat. He eivät uskoneet kuluttajien haluun ostaa heiltä mitään. Ensimmäiset tuottajat, jotka tulivat mukaan, tunsivat Thomaksen ja tiesivät voivansa luottaa häneen. Ilman, että ilmiannan ensimmäisiä mukana olevia, muistan listan koostuvan noin neljästä lihatuottajasta, yhdestä harrastelija kanatilasta (jonka pääasiallinen tulo perustui kesäkanojen vuokraamisesta eikä kananmunamyynnistä), pari joilla oli vihannestuotantoa sivubisneksenä, ja pari ryhmävastaavaa, joilla sattui olemaan ylituotantoa omasta puutarhasta (muistaakseni kyse oli päärynöistä). Me paiskimme oikein kunnolla töitä saadaksemme alussa tuottajia mukaan, sillä tiesimme, että mitä suurempi valikoima sitä puoleensavetävämpi juuri meidän verkosto olisi asiakkaille.  Ei mitenkään ollut itsestään selvää, että REKO onnistuisi. Muistan erään pimeän ja kylmän (siinä -15 asteen paikkeilla) joulukuuillan, kun ajoin kymmenen kilometriä YA: n parkkipaikalle vain hakeakseni 12-munan munakennoa hintaan, joka ei ollut paljon lähikaupan hintaa halvempi. Siinä hetkessä tämä suoraan tuottajalta ostaminen ei tuntunut kovinkaan fiksulta.

image

Mutta jotain tapahtui REKO toisena elinvuotena. Kuin REKO muutti Kasarmintorille tasan kolme vuotta sitten, media alkoi raportoida yhä enemmän tästä uudesta konseptista, joka johti kiinnostuksen kohoamiseen. Juuri kuten olimme toivoneet. Kuluttajat liittyivät Facebook-ryhmään ennätystahtia ja tilauksia tuli yhä enemmän. Yhtäkkiä myös tuottajat halusivat mukaan meidän yhteisöön. Me, jotka hallitsimme koko show’ta, jouduimme miettimään REKO: n perussääntöjä. Tämän jälkeen kehitys oli salamannopeaa. Myynnin ja jäsenyyden määrä eri Pohjanmaalaisissa ryhmissä lisääntyi räjähdysmäisesti.

Me, jotka olemme olleet mukana alusta lähtien täällä Pohjanmaalla, olemme kyllä pari kertaa ihmetelleet, mitä oikein saimmekaan liikkeelle silloin ensimmäisen tapaamisen aikana Vanhassa Vaasassa. REKOlla ei ole valmiita vastauksia, jotka olisivat tiukan paikan tulleen auttaneet. Olemme oppineet kuluttajakäyttäytymisen REKOssa olevan erittäin vaikeasti määriteltävää. Kuluttajat ovat mukana niin kauan kuin on hauskaa ja sosiaalista, mutta arkipäivän kiireessä kaikilla ei todellakaan ole aikaa käydä hakemassa tavaraa REKOsta, saati sitten muistaa tilata tuotteet etukäteen. Heti kun hauskuus loppuu, niin myös kuluttajavirta taantuu. Tämä vaikuttaa kaikkiin meihin, sillä me olemme verkosto koostuen heistä, jotka haluavat myydä tuotteitaan ja heistä, jotka haluavat ostaa tuotteensa suoraa tuottajalta ilman välikäsiä.

Maanviljelijät tarvitsevat meitä kuluttajia. Jotkut ovat jopa suunnitelleet oman tuotantonsa uusiksi sopeutuakseen tämänhetkiseen markkinatoiveeseen.Nyt tiedämme myös kokemuksen kautta, että REKOn myynnin voi aktivoida käden käänteessä. Viime talvena yksi meistä hallintoryhmässä kysyin Facebook-ryhmässämme kuluttajilta että ”Hei, missä te luuraatte?. Seuraavana REKO-jakelu päivänä kävijämäärä tuplaantui.  Pari viikkoa sitten laitoimme käytiin ”Pelastakaa kukkakaali” kampanjan maanviljelijän kanssa, josta Vasabladet oli tehnyt ison jutun. Hän oli kaivamassa kukkakaalinsa takaisin maahan tukkukauppiaiden matalan hinnan takia. Eikä ainoastaan hänen myynti kasvanut taivaisiin, kun aloitimme kampanjan, vaan myös monen muun tuottajan tuotteet vietiin käsistä samaisen viikon REKO-jakelussa. Näin tämä verkosto toimii. Kyse on yhteistyöstä, eikä kilpailusta kun verkoston voimia koetellaan.

Picture2

REKO on meidän omat markkinat, jossa yli 10.000 jäsennellä on mahdollisuus vaikuttaa omilla toimillaan ja valinnoillaan siihen, mitä syödään ja myöskin mitä on tarjolla. Jäsenet voivat vaikuttaa myös siihen, että sekä tuottajalla ja kuluttajalla olisi hyvät oltavat. Voimme tehdä vaikka mitä lähimarkkinoilla mikäli vain haluamme.

Jotta REKO voisi olla enemmän kuin vain lähituotetun ruoan myyntialusta, tarvitsemme enemmän kommunikointia, sekä henkilökohtaisia tarinoita. Tämän takia olemme aloittaneet tämän blogin yhteistyössä Foodlyn kanssa. Me haluamme viedä keskustelua eteenpäin.  Jotta pystyisimme nostamaan REKOn uudelle tasolle, meidän on pakko keskustella siitä, mitä lähituotettu ruoka on, miltä se näyttää juuri nyt, sekä miltä me, tuottajat ja kuluttajat haluamme tulevaisuuden näyttävän. Tähän blogiin meidän on tarkoitus kerätä tarinoita tuottajista, kuluttajista sekä heidän suhteesta ruokaan, jota REKOn kautta myydään. Tulemme myös keräämään reseptejä, sekä vinkkejä siitä, mitä REKOsta ostetuista ruoka-aineista kannattaa valmistaa.

Tästä aloitamme matkamme kohti REKO 2.0. Tervetuloa mukaan!

Picture1

 

Tekstin on kirjoittanut Maria Ehrnström-Fuentes, Tampereen yliopiston tutkijatohtori Suomen Akatemian rahoittamassa POPRASUS-projektissa, yhteistyössä REKO Vaasan ylläpitäjien kanssa.

Kommentarer

Ingen har kommenterat ännu

Skriv en kommentar